keskiviikko 10. lokakuuta 2018

Mikä määrittää onnellisuuden?

Oletko onnellinen? Mikä määrittää nykymaailmassa onnellisuuden? Tavoittelemme jatkuvasti jotakin mahtavaa, jotta elämämme täyttyisi ilosta ja murheita ei olisi. Täydellisyyden tavoittelu vie aikaa sekä energiaa, ja tuntuu ettei ikinä saavuta onnellisuutta. Jatkuvasta oravanpyörästa johtuen aina, kun saavuttaa edellisen tavoitteen, uusia tavoitteita kohti onnellisempaa elämää ilmaantuu. Esimerkiksi jos kaipaat hienoa kotia ja saatkin sen, kaipaatkin yhtäkkiä hienoa kotia lähempänä keskustaa. Aina löytyy jotakin, mikä voisi olla paremmin.

Entä jos onnellisuus olisikin tässä ja nyt. Katso ympärillesi ja mieti, mitä kaikkea sinulla jo on. Onko onnellisuus tila, jota tavoitella, vai jatkuvasti ympärillämme tapahtuvia hetkiä, jotka tekevät olosi onnelliseksi. Ole kiitollinen niistä asioista, joita olet vuosia tavoitellut ja nyt saavuttanut. Itse tavoittelin vuosia opiskelupaikkaa yliopistossa ja nyt kovan työn jälkeen sen saaneena tavoittelenkin hyvää työpaikkaa, enkä osaa arvostaa sitä, mitä olen jo saavuttanut.

Tietysti elämässä on aina hyvä olla tavoitteita. Positiivisia tavoitteita, jotka kantavat elämässä eteenpäin. Näiden avulla jaksamme ahertaa päivittäin. Esimerkkinä opiskelupaikan saamisen jälkeen seuraava tavoite voisi olla valmistuminen. Tämä on täysin järkeenkäypää, ja siitä kannattaa pitää kiinni. Tarkoitus ei kuitenkaan ole painaa eteenpäin täydellä vauhdilla unohtaen samalla nauttia elämästä ja niistä saavutuksista, joita saavuttaa matkan varrella. Muista välillä pysähtyä ja palkita itsesi siitä työstä, mikä on tuonut sinut tähän pisteeseen. Ajattele, kuinka monta tuntia olet kyseiseen tavoitteeseen kuluttanut.

Mieti myös, oliko se sen arvoista? Välillä saatat huomata saavuttaneesi jotain, mitä tavoittelit, mutta aikaa ja energiaa kyseiseen tavoitteeseen kuluikin enemmän kuin ajattelit. Ehkäpä tavoittelit esimerkiksi parin kilon painonpudotusta tai tentistä huippuarvosanaa. Tämä vaati satoja työtunteja, stressaantuneita iltoja ja lukuisia romahduksia, jolloin olisit ehkä halunnut luovuttaa. Nyt tavoitteen saavuttaneena mieti, oletko nyt onnellisempi. Useimmissa tapauksissa onnellisuutesi ei kasva vaativan tavoitteen saavuttamisen jälkeen. Tämä vain nostaa rimaasi ja pakottaa sinua asettamaan seuraavan tavoitteen vielä korkeammalle. Entä jos muuttaisitkin hieman tavoitteitasi? Jos kuntosalilla tavoittelisitkin painonpudottamisen sijaan hyvää ja onnistunutta treeniä, josta saat energiaa arkeesi. Tällöin muutama painokilokin voi epähuomiossa pudota. Tai huippuarvosanan sijaan asettaisit tavoitteeksi opiskella esimerkiksi 4 tuntia viikossa. Saavutettuasi tämän palkitsisit itsesi ja asettaisit seuraavalle viikolle tavoitteeksi 5 tuntia. Tämän kautta opit asioita ilman stressiä, ja tentissä huomaatkin osaavasi "vahingossa" yllättävän paljon.


Onnellisuuden ja täydellisen elämän tavoittelun huomaa jatkuvasti ympärillämme. Sosiaalinen media täyttyy täydellisistä kiiltokuvista, joissa elämä ei sisällä mitään harmaata tai ikävää. Tämä luo paineita herättäen kysymyksen, miksei oma elämäni ole tuollaista? Joku voi jatkuvasti matkustella ulkomailla, toisella on jo vakituinen työpaikka sekä lapsia, tai kolmas viettää villiä opiskelijaelämää satojen ihmisien ympäröimänä. Tai siltä tämä ainakin somessa vaikuttaa. Entä jos kiiltokuvan takana onkin toisenlainen todellisuus. Ensimmäinen ei viihdy kotonaan, toisen työ on sellainen, josta hän ei nauti tai kolmas on oikeasti todella yksinäinen opiskelijabileiden ulkopuolella. Koskaan ei voi tietää, mitä toisen elämässä todella tapahtuu. Jokainen antaa itsestään vain tietynlaisen kuvan muulle maailmalle. Moni ei uskalla paljastaa sitä, millaista elämä ylä- ja alamäkineen oikeasti on.

Jokaisen elämään kuuluu varmasti niitä huonojakin päiviä. Ei huvita nähdä ketään, eikä puhua kenellekään. Voisiko elämässä edes olla aidosti onnellinen, jos ei tietäisi, miltä suru tai murhe tuntuu? Voiko elämästä poistaa kaiken synkän ja harmillisen? Mielestäni ei, sillä kohtaamme jatkuvasti uusia haasteita ja tilanteita, joista on päästävä yli. Ihminen kokee tunteita laidasta laitaan, ja se on normaalia. Ei tarvitse ajatella olevansa epänormaali, jos välillä tuntee olonsa esim. yksinäiseksi tai ärsyyntyneeksi. Jokainen varmasti tuntee. Tunteiden laajan skaalan avulla elämästä tulee paljon rikkaampaa, ja onnellisista hetkistä osaa oikeasti nauttia. Vaikeista hetkistä ylipääseminen kasvattaa ja auttaa selviytymään seuraavalla kerralla paremmin.

Ei siis kannata jatkuvasti tavoitella onnellisuutta, vaan olla onnellinen tässä ja nyt. Kiitä itseäsi siitä, mitä olet saavuttanut ja aseta kehittäviä sekä helposti saavutettavia välitavoitteita, jotka vievät sinua eteenpäin haluamaasi suuntaan. Jos elämässäsi on jokin asia huonosti, laadi joustava suunnitelma ja lähde viemään asiaa eteenpäin. Kiirehtiminen ei kannata, sillä hyvä tulee hitaasti. Älä jää paikallesi murehtimaan ja vaivu epätoivoon, sillä kaikkeen löytyy varmasti ratkaisu. Aina löytyy myös läheisiä ja erilaisia tahoja, joilta voi pyytää apua. Kommunikointi ja avun pyytäminen ei ole koskaan huono idea, sillä sitä varten läheisesi ovat ympärilläsi. Läheisesi välittävät sinusta, joten välitä sinäkin itsestäsi.



maanantai 28. marraskuuta 2016

Arjesta nauttiminen

Tietokone hurisee, näytöllä ei yhden ainutta välilehteä. En muista, koska viimeksi tietokoneellani ei olisi ollut yhtäkään suunnittelu- tai vertailuprojektia kesken. Kuluneen syksyn aikana olen suunnitellut näin nopeasti mietittynä Tallinnan, Helsingin ja Saksan matkaa, rahankeräystä, etsinyt kenkiä, laukkuja, vaatteita ja autoa, sekä miettinyt ja järkeillyt tarkkaan, mihin rahani käytän. Tämän lisäksi olen panostanut kouluun todella paljon toisen lukiovuoden ollessa tärkein.

Mitä nyt sitten tekisin?
Vihdoinkin minulla on aikaa tehdä ihan mitä haluan, enkä saa päähäni yhtäkään ideaa. Päätän lähteä pitkästä aikaa lenkille. Ehkä raitis ilma ja kauniit maisemat saavat aivoni toimimaan haluamallani tavalla. Lenkillä keskityn huomaamattani vain musiikkiin ja siihen, että pystyn juoksemaan vähän lujempaa kuin viimeksi. Yksikään idea ei tule päähäni. Aivot lepäävät, vaikka tarkoitus oli saada uusia ideoita. Toisaalta hyvä niin.

Sitä luulee, että lenkin jälkeen löytää itselleen jotain tekemistä. Turha luulo. Istun edelleen samassa paikassa, missä istuin ennen kuin lähdin ulos. Päätän pitkästä aikaa kirjoittaa tätä blogia. Blogia, johon saan kirjoittaa siitä, mitä mielessäni liikkuu. Mietin kauan mistä kirjoittaisin, koska mielessä on pyörinyt niin monet asiat viime aikoina. Kirjoittaminen helpottaa ja mieli alkaa rullaamaan. Omassa päässä käsitellyt asiat selkenevät, kun ne kirjoittaa.


Elämässä kiire, stressi ja itsekriittisyys saa ainakin minussa usein vallan. Olen luopunut monesta asiasta, jotta voisin panostaa kouluun täysillä. En halua aloittaa mitään, mihin en pysty panostamaan täysillä, ja mitä en saa vietyä loppuun. Haluaisin ainakin kutoa, lukea kirjoja, piirrellä, värittää ja kirjoittaa päiväkirjaani. Mukavaa olisi myös tavata ystäviä viikolla ja yksinkertaisesti nauttia elämästä. Mitään näistä en vain ehdi. Jos päivään voisi lisätä muutaman tunnin ylimääräistä niin ehkä sitten ehtisin, jos silloinkaan. Tottakai viikkoihini ja varsinkin viikonloppuihin mahtuu myös paljon positiivisia ja iloisia asioita, mutta usein ne jäävät arkisin vähälle. Ainoa asia, mitä ehdin arkisin koulun lisäksi tehdä, on käydä kuntosalilla. Koeviikon lähettyvillä en ehtinyt sinnekään ja nyt sekään ei tunnu niin mukavalta kuin ennen. Arki tuntuu tylsältä puurtamiselta päivästä toiseen, eikä itseään kerkeä toteuttamaan haluamallaan tavalla. Yli puolet elämästämme on tavallista arkea, ja jos siitä ei saa sellaista, mistä nauttii, se harmittaa todella paljon. Arjesta kuuluisi nauttia. Arki on voimavara, joka vie meitä eteenpäin.

Tavallisina päivinä koulusta kotiin tultuani istahdan hetkeksi alas, mutta pian olen kuitenkin jo kotitehtävien kimpussa. Jos haluaa hyviä arvosanoja, on pakko tehdä paljon töitä niiden eteen. Viimeistään yhdeksältä pakkaan koulukirjat laukkuun. Niin se päivä on jo hurahtanut, ulkona on pimeää ja pian on aika mennä nukkumaan. Väsyttää, mutta uni ei tule. Keskeneräiset projektit mietityttävät ja uusia suunitelmia ja ratkaisuja luodaan keskiyöllä. Aivot käyvät ylikierroksilla ja huomenna ollaan taas väsyneitä. Mutta pakko painaa eteenpäin. Ei ole aikaa jarruttaa. Kiire on läsnä koko ajan. Koulussa mennään eteenpäin ja seuraava koeviikko jo häämöttää. Stressi vain kasvaa kasvamistaan jakson edetessä ja kun koeviikon jälkeen yhden päivän, niin kuin tämän kyseisen päivän, ehtii "rentoutumaan", alkaa sama rumba taas alusta.


Elämässä on pakko priorisoida lähes jokaisella osa-alueella. Päivittäin on pakko priorisoida. Mikä on päivän tärkein asia, mihin aineeseen panostaa eniten, meneekö netflix kotiläksyjen edelle, ketä kavereita näkee, mitä harrastaa ja kenelle ostaa joululahjoja? Nämä ovat minua tällä hetkellä mietityttäviä priorisointikysymyksiä. Mitä sinun täytyy juuri tällä hetkellä priorisoida?

Priorisointi on elämässä tärkeää. Välillä se on vaikeaa ja ottaa päähän. Teemme itse valinnan siitä, mikä on kaikkein tärkeintä. Minunkin täytyisi oppia, että aina ei tarvitsisi panostaa 100% siihen ykkösprioriteettiin, vaan jakaa voimavarat ja aika tärkeimpien prioriteettien välille. Joskus vain go with the flow olisi parasta. Kuinka moni oikeasti pystyy tähän? En ainakaan minä.

Elämän tasapaino on tärkeintä ja se pitäisi olla kaikkien ykkösprioriteetti. On tärkeää tasapainottaa käytettävissä oleva aika ja energia itsesi, perheen, ystävien, koulun, työn, liikunnan ja niiden asioiden välille, joita haluat elämääsi. Priorisointia tehdessä on myös tärkeää miettiä, mistä hyödyt ja mistä saat iloa, sekä energiaa tavallisiin päiviisi. Jätä negatiivisia asioita pois ja kerää positiivisia asioita päivääsi.


Nauti arjestasi!
 Susanne

maanantai 21. marraskuuta 2016

Lokakuun lomailu

Ääh marraskuu jo lähenee loppuaan, enkä oo edes lokakuun kuulumisia kerennyt kirjoittamaan. Harmittaa niin paljon, kun mulla ei vaan yksinkertaisesti oo aikaa syventyä ja kirjoittaa kunnon postausta. Jos läksyiltä ja kouluilta jää vapaa-aikaa, käytän sen muiden projektien suunnittelemiseen ja järjestämiseen. Halu on kyllä kova, ja muutama ideakin takaraivossa. Täytyis vaan ottaa aikaa ja ryhdistäytyä! Lokakuussa käytiin tosiaan Tallinnassa ja syysloma tuli vietettyä Tampereella. 
Nooh pidemmittä puheitta kun kello lähenee taas jo nukkumaan menoaikaa, tässä lokakuun menot ja meiningit. 

Villen kanssa minilomalla Tallinnassa. Kierreltiin vanhaa kaupunkia, shoppailtiin ja syötiin hyvin. Eka reissu ilman vanhempia ulkomailla ja hyvin meni! Jännittävää, ja samalla todella hauskaa.

Laivalla ja lähes koko syysloma tuli tuijoteltua netflixistä Narcos sarjaa. Todella hyvä, suosittelen! Tallinnassa lisää hyvää ruokaa ja kaunis kukkakatu. 

Tampereella näkyi eräänä viikonloppuna syksyn väriloisto todella kauniina. 
Kierreltiin ympäriinsä ja räpsittiin valokuvia. 

Luontoretki Kauhajoen Lauhavuoreen. Mieli rentoutui ja ajatukset sai hetkeksi pois arjen kiireestä ja stressistä. Maisemat olivat aivan hiukeat ja mielenkiintoiset.

 Susanne

keskiviikko 12. lokakuuta 2016

Sokeriton syyskuu

Jotain mitä en uskonut pystyväni koskaan toteuttamaan. Sokeriton syyskuu. Ei mitään makeaa, roskaruokaa tai suolaista naposteltavaa. Vain hedelmiä ja väistämätöntä luonnonsokeria. Uskomatonta mutta kyllä, suuri sokerihiiri pystyi siihen. Viikot sujuivat hyvin, kun en aikasemminkaan ollut tottunut syömään makeisia viikolla, mutta viikonloput vaativat itsekuria ja kärsivällisyyttä. Piti keksiä vaihtoehtoista syötävää ja suuriksi "herkuiksi" löysin ProPudit ja aurinkoleipä. Ne kyllä korvasivat herkut aika hyvin, ja niitä aion syödä jatkossakin. 
Muuten syyskuu oli hyvin raikas ja ihanan syksyinen. Kävin melkein päivittäin kävelyillä nauttimassa auringosta ja luonnon kauneudesta. Kerrankin syksy ilman suurempia sateita. Nauttikaa kun vielä voitte!



 Susanne

keskiviikko 7. syyskuuta 2016

Jatka lausetta -haaste

Haaste, jonka bongasin Ainon blogista. Vaikutti mielenkiintoiselta, joten let's do it!

En ymmärrä... miksi huoneeni on aina sekaisin.

Viikko sitten... aloitin sokerittoman syyskuun, jossa olenkin nyt täysin pysynyt!

Päivän paras juttu... riippumatto, aurinko ja kirja.

Muistan ikuisesti... hetket parhaiden ystävieni kanssa.

Noloa myöntää... mutta jäin batteryyn koukkuun.

En osaa päättää... minkä mekon valitsisin.

Ärsyttävintä on... jokapäiväinen kiire. 

Tekisi mieli... syödä jätski.

Minusta on söpöä... kun joku hymyilee söpösti.

Viime aikoina... olen tuntenut oloni sekavaksi.

Salainen taitoni... on järjestellä asioita.

Jos saisin yhden toiveen... se olisi Villen näkeminen useammin.

Hävetti... kun salivaatteet eivät sopineetkaan päälle.

Minulla on pakkomielle... suunnitella asioita.

Söin tänään... ensimmäistä kertaa elämässäni kasvisruokaa.

Kaikista pahinta... on yksinäisyys.

Olenko ainoa... jonka mielestä suklaamurot on maailman paras iltapala.

Seuraavaksi ajattelin... katsoa salkkarit.

tiistai 6. syyskuuta 2016

elokuun muistelut

Viimeinen kesäkuukausi ohi. Nyt käännän nokan kohti syksyn rauhallisia iltoja ja muistelen vielä mennyttä kuukautta. Kesä kului kyllä todella nopeaa. Ei voisi uskoa. 


1. Yksi kesän viimeisimmistä auringonlaskuista
2. Tyttöjen kanssa hörhöillallisella.
3. Salirutiinit saatu taas kuntoon!

1. Helsingissä illallisella
2&4 Weekendit vietetty, aivan huippua!
3. Korkeasaaren eläintarhassa


1. Tyttöjeniltaa jämpällä.
2. Aamulenkkiä
3. Iskän kanssa pari tuntia mustikassa
4. Edellisen päivän mustikat aamupuurossa.

 Susanne

maanantai 22. elokuuta 2016

Heinäkuun helteet

Elokuu on pyörähtänyt jo pitkälle! Arki on iskenyt kaikkien elämään ja kiirettä pukkaa. On mukava vielä palata kesäfiiliksiin heinäkuun kuvien avulla. Parempi myöhään kun ei milloinkaan. Toivottavasti teidänkin kesä oli juuri sellainen kuin halusitte. Mä ainakin kerkesin mennä ja tehdä. Yritän kehitellä vähän syvällisempää asiasisältöä, mutta toivottavasti tämä kelpaa vielä!

1. Ensimmäistä kertaa Yyterissä, tosin hieman pilvisellä säällä.
2. Heinäkuu koostui pitkälti 5:00 aamuherätyksistä ja töistä.
3. Veneskosken Kesäteatterissa kerettiin käydä katsomassa näytöstä.
4. Serkun rippijuhlia juhlimaan.

1&3 Tampereella ollessa käytiin ihailemassa upeita maisemia, niin Pispalan näkötornista, kuin Kaukajärven kalliolta
2. Särkänniemessäkin kerkesi hyvin pyörimään laitteesta toiseen pilvisellä säällä.

1. Viidentien ja Myllymäen frisbeegolfratoja tuli kulutettua kesän aikan lähes päivittäin!
2. Iskälle synttärikortti <3
3. Koskella kalassa, oman virvelin hankinnan jälkeen.
4. Herkkuja meni kyllä kesän aikana todella paljon!

1. Synttäriherkut
2. Synttäripäivänä käytiin Yyterissä illalla uimassa, vaikka olikin pilvistä niin merivesi oli todella lämmintä!
3. Mummu ja serkku <3
4. Mun eka kala virvelillä!

1&3 Yyterireissulla
2. Soikkarock!
3. Viimeisiä viikonloppuja mökillä

 Susanne